Päivä 33: Luang Prabang
Iskin eilen iltatorilla silmäni yhdellä ritilällä paistuneeseen
lihakimpaleeseen ja kysäisin onko se possua? Äijä nauraa
ja toteaa, että eipä ole, vaan koiraa! Kaikkia vastaantulleita
ruokia on tullut tähän mennessä maistettua, mutta nyt mielessä
vilkkui eräskin Walesin corgi syyttävine silmineen siinä
määrin, että jäi tällä kertaa koiranlihat
syömättä.
Päivä 34: Luang Prabang
Tänään oli vuorossa venefestareita edeltävät markkinat
ja katujen varrelle oli pystytetty satoja kojuja. Mukana oli kaikenlaisen
romppeen myyjää ja helppoheikkiä. Paikallinen erikoisuus
tuntui olevan eläinrääkkäyspeli, jossa pienessä
aitauksessa olevien stressaantuneiden ankkaparkojen kaulaan yritettiin heittää
metallirenkaita.
Päivä 35: Luang Prabang
Venekilpailu festarien pitopaikalla oli ihmisiä oikein ruuhkaksi asti,
mutta rikkaana turistina evakuoin itseni joenrantaravintolan terassille
missä oluen hinnalla sai hyvät näkymät, eikä tarvinnut
olla rahvaan tönittävänä. Kilpailu käytiin vene
venettä vastaan ja melko lujaahan nuo menivät, kun 40 äijää/paatti
kauhoo menemään.
Päivä 36: Luang Prabang - Vang Vieng
Luang Prabangissa vierähtikin kuin huomaamatta yhdeksän päivää,
ja aamulla hiukan kirpaisi maksaa kahdeksan yön majoituksesesta. Mutta
olihan tuo jo aikakin vaihtaa maisemaa. Matkan Vang Viengiin piti kestää
viisi tuntia, mutta niin siinä vaan yli seitsemän tuntia matkaa
taivallettiin. Illalla hotellin parvekkeella oli kunnon gekkojen kokoontumisajot:
12 liskoa muutaman neliön alueella...
Päivä 37: Vang Vieng
Vetäisin aamupalan ravintolassa missä pötkötellään
mukavilla patjoilla samalla kuin TV suoltaa loputtomasti frendejä DVD:ltä.
Kuulostaa tylsältä, mutta tosiasiassa noihin paikkoihin on uskomattoman
helppo jämähtää tuntikausiksi makoilemaan (Varsinkin
kun menuussa on jokainen kuviteltavissa oleva ruoka saatavilla myös
"happy" versiona...)
Päivä 38: Vang Vieng
Tänään ei mitään sen kummempaa ollutkaan ohjelmassa,
käveleskelin vain ympäri kylää. Laos alkaa romuttaa
teoriani ihmisistä, joiden hymy on sitä leveämpi, mitä
köyhempiä he ovat. Täällä ei paljon hymyileviä
lapsia näy, mutta eipä tuo paljon itseänikään naurattaisi
jos passinkannessa lukisi Laon kansandemokraattinen tasavalta.
Päivä 39: Vang Vieng
Aamulla taivas näytti hyvältä, joten päätin vuokrata
pitkästä aikaa skootterin. Vierailin mm. läheisessä
Hmong-heimon asuttamassa kylässä, missä vastaanotto olikin
oikein ystävällinen. Iltapäivällä oli tarkoitus
vielä pistäytyä parilla luolalla, mutta sadekausi oli saanut
paikalle johtavan tien sellaiseen kuntoon, ettei siitä mopedilla paljon ajeltu.