Päivä 26: Huay Xai - Pak Beng
Koukoilin aamulla veneen lähtöpaikalle hyvissä ajoin, mutta
taattuun kaakkoisaasia-tyyliin matkaan päästiin tunnin verran
myöhässä. Itse matkanteko oli leppoisaa ja tuulikin vilvoitti
mukavasti kuumalla joella. Pysähdyimme ennen pimeän tuloa Pak
Beng nimiseen pikkukylään, jossa oli mukava seurata joenrantaravintolassa,
kuinka yö laskeutui pikkuhiljaa Mekongin ylle.
Päivä 27: Pak Beng - Luang Prabang
Eteneminen oli tänään eilistäkin hitaampaa, kun tiputtelimme
alkuasukkaita useisiin joen varrella oleviin kyliin. Välillä ohitimme
niin orpoja asumuksia keskellä ei-mitään, että pisti
miettimään mitähän nuokin ihmiset elääkseen
tekevät? Perillä Luang Prabangissa söin parhaan pizzan sitten
suomesta lähdön.
Päivä 28: Luang Prabang
Olen viikon ajan herännyt joka pirun aamu kukonlauluun ja tämänaamuinen
4.50 AM kiekuminen sai mitan täyttymään: Lähdin aamulla
kiertelemään kaupunkia, yrittäen samalla löytää
majapaikan jonka takapihalla EI ole siipikarjaa. Helpommin sanottu kuin
tehty tässä maassa. Siirsin lopulta kamani toivon mukaan vähän
hiljaisempaan Guesthouseen.
Päivä 29: Luang Prabang
Täällä on vieläkin arkkitehtuurissa selkeästi nähtävissä
ranskalaisvaikutteita ja ihmisetkin tuntuvat olevan innokkaita petankin
harrastajia. Mutta mikä parasta, täältä saa myös
herkullisia patonkeja. Kuka se väittää, ettei kolonialismista
seuraa mitään hyvää? Ilman ranskalaisia täällä
syötäisiin luultavasti samaa sokeripullaa kuin kiinassakin.
Päivä 30: Luang Prabang
Suuntasin aamulla entiselle kuninkaan palatsille, jonka kommunistit ovat
muuttaneet museoksi sen jälkeen kun vallasta syösty kuningas sen
heille "lahjoitti". Paikka oli yllättävänkin vaatimaton
noin niinkuin valtion päämiehen asumukseksi. Tänään
oli myös tarkoitus vuokrata skootteri ja tutustua hiukan lähitienoisiin,
mutta sade sotki jälleen suunnitelmat.
Päivä 31: Luang Prabang
Olo oli aamupalalla kovin siirtomaaherramainen kun istuskelin ulkoilmakahvilassa
lueskelemassa international herald tribunea ja samalla pikkusormi pystyssä
ryystin lattea ja pupelsin croissanttia. Iltapäivällä ehdin
pistäytyä ainoastaan yhdellä temppelillä ennenkuin taivas
repesi ja vettä tulikin sitten koko illan oikein kunnolla.
Päivä 32: Luang Prabang
Kaupungin kuuluisin temppeli, Xieng Thong oli vielä näkemättä,
joten vierailin aamupalan jälkeen siellä. Paikka on rakennettu
jo 1560 ja ajan patina oli selvästi näkyvissä, mikä
antoi paikalle oman viehätyksensä. Ehdottomasti hienoin temppeli
mihin olen Thai/Laos reissulle törmännyt.