Päivä 30: Oradea - Sighisoara
Oadea vaikutti mukavalta kaupungilta, mutta noilla hostellihinnoilla ei
ollut varaa jäädä pidemmäksi aikaa. Joten hyppäsin aamulla Sighisoaran junaan
ja jälleen kerran maisemat olivat komeat kun matkasimme läpi vuoriston.
Ensivaikutelmat Sighisoarasta olivat myös positiiviset, mutta lykkäsin
kaupunkiin tarkemmin tutustumisen huomiseen.
Päivä 31: Sighisoara
Hostellissa olleet juhlat venähtivät eilen aamuun, enkä päässyt sängystä
ylös ennen iltapäivää. Tänään sattui myös Lontoon terrorisi-isku ja päivä
kului suurimmaksi osaksi BBC:tä katsoen. Sain kuitenkin pyykättyä illalla,
joten ei tämä nyt täydellistä ajanhaaskausta ollut.
Päivä 32: Sighisoara
Sighisoara tunnetaan Vlad Tepesin, johon Bram Stoker perusti Darcula hahmonsa,
syntymäpaikkana ja niinkuin kuvitella saattaa, kaikkea mahdollista Dracula
krääsää löytyy myynnissä. Tarkoitus oli käydä lounaalla "Draculan" syntymäkodissa
joka on tätä nykyä ravintola, mutta hinnat olivat sen verran pilvissä, että
lopulta piheys iski. Vaihdoin illalla hiukan lisää paikallista valuuttaa ja
hetken aikaa pääsin nauttimaan miljonäärin elämää kun taskussa poltteli neljä
miljoonaa leu:ta
Päivä 33: Sighisoara
Eilen tuli uutta miljonääri statusta juhlittua sen verran hartaasti, etten
päässyt takaisin hostellille kuin vasta aamukuudelta. Romanialainen olut on
tosin niin hyvää, ettei siitä tule edes krapulaa ja jatkoinkin kaupunkiin
tutustumista iltapäivällä. Vierailtuani kellotornissa ja saksalaisella
hautausmaalla suunnistin vielä kaupunkia ympäröivälle kukkulalle ihailemaan
kaupunkia ylhäältä käsin.
Päivä 34: Sighisoara - Brasov
Matkalla Brasoviin päätin säästää hiukan rahaa ja ostin lipun paikallisjunaan.
Onnistuin kuitenkin nousemaan epähuomiossa pikajunaan ja konnari alkaa
laskuttamaan lipunhinnan erotusta joka oli 200 000 leuta. Ojennan äijälle
rahat, tämä vinkkaa silmää, sanoo 50/50, lyö 100 000 leuta omaan taskuun
ja antaa mulle 100 000 takaisin. Eli kaikki voittaa... (no, paitsi Romanian
rautatieyhtiö)
Päivä 35: Brasov
Oli tarkoitus lähteä vaeltamaan Bucegi vuorille, mutta vettä tuli taas koko
ajan, joten lykkäsin reissua ja lähdin tutustumaan paikalliseen mustalaistoriin.
Mun parta herätti suurta kiinnostusta mustalaisten parissa ja koko ajan joku
halusi hipeltää sitä, en tosin ymmärtänyt mitä ne yritti sanoa? Kaupungissa
oli muutenkin huomattavan suuri romaniväestö ja melko vähävaraisen oloista
porukkaa näyttivän olevan.
Päivä 36: Brasov - Branin linna - Brasov
Sää ei ollu vieläkään vaellukselle otollinen ja päätinkin vierailla lähistöllä
sijaitsevalla Branin linnassa, jota paikalliset mainostavat "Kreivi Draculan
linnana" vaikkei Vlad Tepes siellä ole koskaan edes vieraillut. Linna oli kuitenkin
vaikuttava ja lipun hinnalla pääsi myös viereiseen talonpoikaismuseoon jossa
näki millaista elämää täällä on aikaisemmin vietetty. Ja Dracula matkamuistoja
tottakai löytyi tuhkakupeista viinipulloihin.
Päivä 37: Brasov - Bukarest
Säätiedotus lupaili sadetta vielä usemmaksi päiväksi ja päätin unohtaa Bucegin
vaellukset ja lähteä etenemään kohti Bukarestia. Opaskirjani kehui Elvis villa
hostellin olevan "dynaamisen australialaispariskunnan" omistuksessa, mutta
sitä pyörittikin ahne, jatkuvasti paikkaa ylibuukkattuna pitävä aasialaisheppu.
Vaikka olin tehnyt varauksen Brasovissa, jouduin nukkumaan lattialla ja samoin
kävi useille vieraille siellä ollessani.
Päivä 38: Bukarest
Ihmiset joita tapasin matkan aikana, kaikki kehottivat jättämään Bukarestin
väliin koska "se on niin ruma". No, ei tämä mitään maailman kaunein kaupunki - palkintoja
voita, mutta itse asiassa pidin kaupungista. Bukarest oli mielenkiintoinen
yhdistelmä länsimaisia putiikkeja uutuuttaan kiiltävissä rakennuksissa ja leveitä
bulevardeja loputtomine neuvostotyylisine kerrostaloineen. Ja Piata Uniriilla
oli lisäksi olutfestivaalit: tuoppi olutta kustansi alle 30 senttiä.
Päivä 39: Bukarest
Päivän kohteena oli Ceausescun kansan palatsi, pentagonin jälkeen maailman
toiseksi suurin rakennus. En nyt ala mitään statistiikkaa luettelemaan, mutta
toteanpahan vain, että ei tällä karpaatien nerolla kyllä mennyt hissi ihan ylimpiin
kerroksiin asti. Mielenkiintoista kyllä, rakennusta esittelevä opas käytti
aina "kun teloitimme hänet" sijasta "hänen kuolemansa jälkeen" ilmaisua
puhuessaan Ceausescusta?
Päivä 40: Bukarest - Vama Veche
Sighisoarassa sain kuuman vihjeen Bulgarian rajan lähellä sijaitsevasta
hippirannasta joten paikkahan piti käydä tarkastamassa. Ensin piti ottaa
juna Constantaan, sieltä bussi Mangaliaan josta vielä vaihtaa minibussiin
Vama Vecheen. Paikka oli toki kaiken sen matkanteon arvoinen: Entinen
kalastajakylä oli muuntautunut ulkoilmabileiksi jossa sadat ihmiset juhlivat
ja jumiuduin itsekin yhteen rantabaariin, missä paikallinen bändi, Urma,
soitti tappokovaa settiä.
Päivä 41: Vama Veche
Oli pakko ostaa Urman CD eilen ja kun onnistuin lisäksi juomaan loput rahani
eikä tässä kylässä ole pankkiautomaattia, jouduin käväisemään Magnaliassa
nostamassa hiukan lisää valuuttaa. Iltapäivällä rantsulle ja uimaan
mustaanmereen jossa törmäsin pariin vanhaan tuttavuuteen Sighisoarasta.
Jälleennäkeminen toimi hyvänä tekosyynä jatkaa eilisiä juhlia ja kun Urmakin
soitti taas keikan illalla, niin mikäs siellä oli ollessa.
Päivä 42: Vama Veche
Kahden päivän juhlinta vaati veronsa ja koko päivä meni ihan vaan puhallellessa.
Vaikka Vama Veche on mukava bilepaikka, ei täällä oikeastaan muuta voi tehdäkään,
joten päätimme siirtyä huomenna Bulgarian puolelle parin täällä tapaamani
kaverin kanssa.
