Päivä 8: Chichen Itza - Merida
Busseja täällä kulkee mukavan tiuhaan eikä nytkään tarvinnnut odottaa kuin
15 minuuttia ja olin matkalla kohti Meridaa. Ja tämähän oli jo aivan oikea
kaupunki, mukavia pikkukatuja ja värikkäitä rakennuksia piisasi. Hinnatkin
halpenivat hiukan kun pääsi pois noista "turistikohteista". Hostelli tarjosi
illalla akustista livemusiikkia sekä ilmaiset salsa oppitunnit. Hyvinhän
se salsa sujui meikäläiseltäkin kun oli niin sirpsakka opettaja...
Päivä 9: Merida
Pyörin päivän kaupungilla ilman mitään sen kummempaa suunnitelmaa. Paikallisella
aukiolla istuskellessa tuli joku koijari kauppaamaan riippumattoa (täällä
punotaan muuten maailman parhaat) ja tiesipä kaveri jopa, että hammock on
suomeksi "riipumato". Sama heppu kertoi myös "yucatanin kamasutrasta" jonka
mukaan riippumatossa voi harrastaa seksiä neljässä eri asennossa...
Päivä 10: Merida
Päätin ottaa tämän päivän aivan rennosti, nyrkkipyykkäilin aamulla ja
köllöttelin koko päivän riippumatossa lueskellen. Meksikoon saapuessani
olin odottanut törmääväni enemmänkin näihin "Frida Kahlo-tyyppisiin"
kulmakarvaratkaisuihin, mutta paikalliset naisethan olivat miellyttavä yllätys:
Kun sotketaan keskenaan Maya- ja Espanjalaisveri, siitä syntyy oikein toimiva
yhdistelmä.
Päivä 11: Merida
Bongasin päivällä kaupungilla pyöriessäni keikkailmoituksen täksi illaksi
ja kun pari päivää aikaisemmin tapaamani Alabaman pojatkin halusivat lähteä
mukaan, suuntasimme sinne porukalla. Meksikolaisen death metallin taso ei
juuri päätä huimannut ja kun lopussa vielä lavalle astui ehtaa black
metallia paukuttava pumppu, long live the lucifer & long live the maya!
huutoineen, tuli uskonnollisesta etelästä saapuneilla punaniskoilla äitiä
ikävä ja he halusivat lähteä pois "tällaisesta jumalanpilkkauksesta"
Päivä 12: Merida - Uxmal - Merida
Alabaman jannut olivat liikkeellä omalla autolla joten hyppäsimme aamulla
poikien "aavistuksen" ruosteiseen oldsmobileen ja päräytimme tarkastamaan
Uxmalin Maya-rauniot. Pääsyliput olivat hiukan tyyriihköt, mutta paikka oli
itseasiassa hienompi kuin jokapaikassa hehkutettu Chichen Itza. Tällä
kertaa pyramideille ja muihin rakennuksiin sai myös kiivetä.
Päivä 13: Merida - Campeche
Paikalliset cantinat eli suomalaista keskiolutkuppilaa vastaavat paikat
ovat mielenkiintoisia: Useista löytyy myös kunnon "saluunanovet" näyttävän
sisääntulon takaamiseksi... Perinteisesti näihin miehisyyden viimeisiin
linnakkeisiin ei naisilla ole ollut mitään asiaa ja vasta 70-luvulla
säädettiin laki joka sallii naisetkin cantinoihin. Tosin käytännössä niitä
ei hyvällä katsota vieläkään. Rumat miehet vaan keskenään vetävät tiukkaa
viinaa.
Päivä 14: Campeche
...Ja rumista miehistä puheenollen: Ay Caramba! tätä viiksien määrää. Olen
jo pitkään kuvitellut, ettei viiksiä pidä enää muut kuin Tom Selleck ja
muutamat feministit, mutta täällä viiksikulttuuri elää ja voi hyvin. Ja
mitä muhkeammat, sen kovempi karju. Viiksivahaakin löytyy useampaa merkkiä
myynnissä.
