Päivä 26: Chengdu
Eilinen tappio lätkämatsissa masensi niin, että unohdin pistää
herätyskellon soimaan ja heräsin vasta yhdeltätoista. Päivä
kuluikin sitten enemmän tai vähemmän nenää kaivellessa
ja netissä surffatessa.
Päivä 27: Chengdu
Koko päivä uhrattiin kiinankielen lausumisen opettelulle. Tässä
kielessä on 21 erilaista "sanan alkua" ja niiden lausuminen
on jotain aivan käsittämätöntä. Tottakai löytyy
myös 38 "sanan loppua" jotka tosin sopivat hieman paremmin
suomalaisen suuhun. Ja ettei homma menisi liian helpoksi on näiden
lisäksi vielä olemassa neljä erilaista äännettä:
Tasainen, nouseva, laskeva ja laskeva-nouseva. Olen aivan varma, että
joku päivä nuudeleita tilatessa onnistun itseasiassa latelemaan
törkeyksiä tarjoilijan äidistä tms.
Päivä 28: Chengdu
Tänään kaupungilla pistäytyessä tapahtui jotain
mikä kuvastaa täydellisesti tämän yhteiskunnan vauhdilla
tapahtuvaa kahtiajakautumista: Kadulla kävellessä hihastani roikkui
kerjäläinen, ruinaten yhtä yania, samalla kun toinen kiinalainen
ajaa tuliterällä Porschella ohi. Koko tilanne oli jotenkin niin
hämmentävä, että annoin vastoin tapojani kaverille tällä
kertaa ruokarahat.
Päivä 29: Chengdu
Aamun luento oli aivan turha paikallisten kirjainmerkkien historiaa
valottava jorina. Iltapäivällä lämpömittari puhkaisi
maagisen kahdenkymmenen asteen rajan ja osa porukasta raahasi vilttejä
ja tuoleja talomme katolle ja nautti säästä täysin rinnoin.
Illalla koulun oppilaat
esiintyivät meille osa laulaen, osa tanssien ja osa soittaen.
Aivan käsittämättömän lahjakasta väkeä.
Tottakai kulttuurivaihdon nimessä myös me olimme järjestäneet
ohjelmaa: Nyt taitaa ainakin muutama kiinalainen letkajenkan salat...
Päivä 30: Chengdu
Koskapa eilinen, hyödytön luentosarja jatkui myös tänään,
päätin jättää koulun välistä ja keskittyä
kiinankielen itseopiskeluun. Sain nimittäin juuri tietää,
että kurssin lopussa tulee olemaan vielä suullinen kiinankielen
koe, jossa arvosana määräytyy sen mukaan, kuinka jouhevasti
pystyt rupattelemaan opettajan kanssa. Mitähän siitäkin tulee?
Päivä 31: Chengdu
Otin päivän vierailukohteeksi paikallisen Wuhoun temppelin. Lipun
hinta oli vaan pompsahtanut lonely planetin esittämästä 30
yanista melko rasvaiseen 60 yaniin? Temppeliä kuitenkin opaskirjassa
kehuttiin, joten pitkin hampain maksoin itseni sisään. Jos tämä
nyt kiinalaisille tuntuu olevan jokin elämää suurempi paikka,
niin itselle se oli kyllä huima pettymys hintaansa nähden.
Päivä 32: Chengdu
Aamulla herätessä oli kaamea hampurilaisen himo, joten ei auttanut
muu kuin hypätä bussiin ja käydä McDonaldsissa vetäisemässä
pari tuplajuustoa sopuisaan 70 sentin kappalehintaan. Eiköhän
tuon voimalla jaksa taas riisiä vetää ensi viikon? Ruisleipäkin
kyllä maistuis...
Päivä 33: Chengdu
Päivän luentona oli kiinalainen tiede ja teknologia. Olen aina
pitänyt majavia ensimmäisinä padonrakentajina, mutta ei:
Kyllä kiinalaiset olivat ensimmäisiä. Myöskään
kreikkalaiset eivät keksineet Pythagoraan lausetta, vaan senkin kehittivät
kiinalaiset jo satoja vuosia ennen noita kyvyttömiä helleenejä.
Avaruusohjelmaa ylistettiin ja kuukävelystä haaveiltiin. En tohtinut
kysyä kuinka suuri osa paikallisesta avaruusohjelmasta perustuu itseasiassa
venäläistekniikkaan sekä puhtaaseen teollisuusvakoiluun?
Päivä 34: Chengdu
Suurin osa ryhmästämme halusi tänään vierailulle
Wuhoun temppeliin, missä pistäydyin omatoimisesti viime viikolla, joten
jätin paikan välistä ja päätin pistäytyä
läheisessä Baihuatanin puistossa. Noissa paikoissa on aina mukava
ilmapiiri, kun vanhat äijät lätkivät korttia, ihmiset
voimistelevat ja tanssivat, jotkut laulavat karaokea ja loput seuraavat
mitä muut tekevät juoden samalla valtavat määrät
teetä.
Päivä 35: Chengdu
Pääsin tänään todistamaan kolaria, kun bussini
tönäisi edellä ajanutta pikkuautoa. Kuskit huutavat, rahastaja
kiljuu ja jostain kumman syystä lähes kaikki matkustajatkin kokivat
tarvetta ottaa osaa sanaharkkaan mölisemällä ilmoille omat
versionsa tapahtumien kulusta? Tilanne laukesi, kun bussikuski löi
tallan pohjaan ajaen melkein pikkuauton omistajan päälle ja pakeni
paikalta. Siinä ei paljon vakuutusyhtiöiden tietoja vaihdeltu.
Päivä 36: Chengdu
Suurin osa porukasta oli taas vääntäytynyt katolle nauttimaan
auringosta ja miellyttävästä +23 asteen lämpötilasta. Kylmää
olutta, aurinkoa ja Bob Marley soimassa... Erityisesti lämmitti tieto,
että Suomessa paukkui pakkanen -23 lukemissa.
Päivä 37: Chengdu
Onnistuin eilen lohkaisemaan hampaasta palan, joten pääsin tänään
tutustumaan paikalliseen hammaslääkäriin. Sain käsiini
englantia taitavan lekurin osoitteen ja vastaanotolle päästyä
ilmoitin, jotta legot pitäis saada kuntoon, jolloin pääsin
naama-vipillä suoraan muiden jonottajien ohitse. Hyvä tuli, mutta
toivottavasti paikka pysyy paikallaan? Illalla kävimme tutustumassa
paikallisen teehuoneen iltaohjelmaan. Todella hienoja tanssi- ja musiikkiesityksiä.
Päivä 38: Chengdu
Illalla suuntasimme katsomaan ruotsalaista HC bändiä, joka oli
soittamassa little bar nimisessä kuppilassa. Paikka oli tosiaankin
nimensä veroinen eli todella pieni ja aivan täyteen ammuttu ihmisiä.
Eipä ole enää saunaankaan ikävä sen keikan jälkeen:
Join kaksi pulloa olutta ja hikoilin ulos neljä. Mutta bändi oli
kova!
Päivä 39: Chengdu
Sää täällä kyllä vaihtelee nopeasti: Vielä
eilen mentiin +20 asteessa ja tänään meinaa jäätyä,
kun lämpötila laski lähellä nollaa. Illaksi luvattu
lumisadetta..
Päivä 40: Chengdu
Viikko aloitettiin kiinalaisen taiteen sekä kalligrafian opiskelulla.
Aihe olisi ollut mielenkiintoinen, mutta täysin kädetön tulkki
vesitti koko luennon. Lopuksi pääsimme itse kirjoittelemaan kalligrafeja.
Ihan mukavaa puuhaa, vaikka tuskin niistä meikäläisen harakanvarpaista
kukaan paikallinen mitään selvää sai.
Päivä 41: Chengdu - Longqin - Chengdu
Lähdimme käytännön opintomatkalle Longqin nimiseen pikkukaupunkiin,
jossa professori hehkutti paikan ainutlaatuista ja aivan ylivoimaista arkkitehtuuria.
No, olihan se... Paluumatkalla pysähdyimme lounaalle ja tilapäisessä
mielenhäiriössä erehdyin ottaamaan korvanputsauksen paikalliselta
suharilta. Puikkoja oli sen seitsemää sorttia ja välillä
venyteltiin oikein kunnolla tärykalvoja.
Päivä 42: Chengdu
Keskustelu paikallisessa KFC:ssä:
Joku outo heppu: jada jada jada... Are you married?
Minä: No, I`m not.
Joku outo heppu: But you are so special, with your striking
good looks, long hair and your cool accent...
Minä: What`s your point?
Joku outo heppu: Well, my sister is very beautiful and...
Minä: Morjens!
Kiinaksi nalkuttava akkahan tästä vielä puuttuukin.
Päivä 43: Chengdu
Aamupäivä käytiin läpi paikallisia uskontoja ja iltapäiväksi
suuntasimme tutkimaan asiaa käytännön tasolla. Ensimmäinen
stoppi oli Wenshun buddhalaisella temppelillä. Paikka olikin oikein
miellyttävä ja sen ilmapiiristä olisi nauttinut pitempäänkin,
mutta olimme kiinalaisella kiertomatkalla ja silloin on kiire! Seuraava kohde
osoittautui Qingyanin taolaiseksi temppeliksi, jota en arvostanut läheskään
yhtä korkealle. Palvottavia heppuja oli toistakymmentä erilaista
ja kaikki näyttivät täsmälleen samalta?
Päivä 44: Chengdu
Tänään pääsimme sitten äimistelemään
pandoja paikalliseen tutkimus- ja siitoskeskukseen. Hauskoja eläimiähän
ne olivat: Vanhimmat eivät paljon eväänsä liikauttaneet,
istuivat vaan persiillänsä ja mussuttivat bambua. Mitä nuoremmaksi
mentiin, sitä enemmän löytyi virtaa bambun syönnin välissä,
huippuna eräs pikkupanda joka ei ehtinyt syömään lainkaan
kisaillessaan hoitajan kanssa. Illalla katsottiin porukalla Conan O`Brienin
suomi-spesiaali. Eipä tullut juuri kotimaahan ikävä...
Päivä 45: Chengdu - Qingcheng Shan
Otin aamulla suunnaksi yhden taolaisuuden viidestä pyhästä
vuoresta eli Qingcheng Shanin, tarkoituksena viettää siellä
pari-kolme päivää nauttien mukavista vaelluspoluista sekä
rauhasta ja hiljaisuudesta. Saahan sitä suunnitella: "polut"
olivat betonijalkakäytävää ja -portaita ja kiinalaisia
reitillä mölisemässä, niin ettei välillä omia
ajatuksia kuullut. Ja niitä portaita tosiaan riitti: nousua tuli nousun
perään niin, että paikalliset kantajatkin iskivät välittömästi
silmänsä meikäläisen hikiseen olemukseen. Väänsin
kuitenkin omin jaloin ensimmäiselle yöpymispaikalle, taomestarin
temppelille.
Päivä 46: Qingcheng Shan
Herättyäni jatkoin verkkaista löntystelyäni kohti Shangqinin
temppeliä, jossa oli tarkoitus viettää seuraava yö.
Olin perillä jo hiukan puolenpäivän jälkeen ja käytyäni
vielä huiputtamassa tämän vuoren, keskityin vain ihmisten
katseluun. Olin molempina öinä ainoa temppeleissä yöpynyt
ulkopuolinen ja kuuden jälkeen kiinalaisten häivyttyä tunnelma
muuttui jopa aivan mukavaksi: Kynttilät ja suitsukkeet paloivat, ilta
pimenee pikkuhiljaa ja jostain kaukaisuudesta kuuluu huilun soittoa. Hetkellisesti
Yin ja Yang olivat täydellisessä tasapainossa...
Päivä 47: Qingcheng Shan - Chengdu
Tänään alkoi hommassa olla jo vaeltamisen makua, kun lähdin
laskeutumaan vuorelta hiukan vähemmän vierailtua reittiä.
Alkuasukkaita ei juuri näkynyt eikä betonijalkakäytävistä
ollut tietoakaan. Temppeleissä ei paljon suihkuja ollut, joten bussissa
istuessa meni hetken aikaa ihmetellessä, mikä täällä
haisee, kunnes tajusin tuon sulotuoksun irtoavan itsestäni.
Päivä 48: Chengdu
Katselin iltapäivällä vaellusreissulla ottamiani kuvia ja
huomasin, että pikkuhiljaa niissä alkoi mennä värit
pieleen. Viimeisissä otoksissa kuvien yläreunaan ilmestyi vielä
musta palkki ja värit olivat kuin huonossa sienitripissä. Eli
kamera sanoi sitten lopullisesti sopimuksen irti. Mukava ylimääräinen
kuluerä jo muutenkin rajalliseen matkabudjettiin.
Päivä 49: Chengdu
Kaupungilla sijaitsee vierekkäin pari valtavan kokoista "nörttien
ostaria" joten suuntasin sinne kameraostoksille. Liikkeitä kyllä
riitti, mutta jokaisella tuntui olevan aivan samat valikoimat. Puolen tunnin
leppoisan teenjuonti- ja tinkaussession päätteksi kävelin
eräästä liikkeestä ulos upouuden canonin digital ixus 50:sen
kanssa. Hintakin oli 512 megan muistikortin ja kotelon kanssa vielä
edullisempi kuin suomessa pelkkä kamera.
Päivä 50: Chengdu - Mianyang - Chengdu
Lähdimme aamulla tutustumaan paikalliseen suuryritykseen eli Changhongiin
joka valmistaa mm. televisioita ja ilmastointilaitteita. Kahden tunnin ajomatkan
päätteksi meille näytettiin firman esittelyvideo ja esiteltiin
muutama heidän valmistamansa tuote. Siinä menikin kokonaiset puoli tuntia
ja sitten taas ajettiin kaksi tuntia takaisin Chengduun. Koko päivä
oli suoraan sanottuna pahemman luokan ajan haaskausta.
Päivä 51: Chengdu
Vierailut jatkuivat ja tänään kohteena oli kokkikoulu, jossa
pääsimme paikallisen iron cheffin johdolla tutustumaan kiinalaisen
ruuan valmistukseen. Äijä loihti apukokkeineen pari melko maittavaa
ruokalajia ja Sichuanilaiseen tyylin kummassakaan ei chilipippureiden kanssa
pihistelty. Kaiken kaikkiaan pandareissun ohella yksi reissun mukavimpia
päiviä.
Päivät 52 ja 53: Chengdu
Lähes kaikki muut lähtivät koulun järjestämällä
kyydillä parin päivän pikareissulle Emei Shan vuorelle, mutta
ajattelin itse pistäytyä siellä myöhemmin oikein ajan
kanssa. Java perukurssi jäi suomessa vähän kesken, joten
koko viikonlopun ohjelmassa oli ainoastaan tiukkaa koodausta. Tai no, pitihän
sitä lauantai-iltana käydä parilla huurteisella...
Päivä 54: Chengdu
Päivän oppitunnilla kävi ilmi mielenkiintoinen asia kiinan
yhdenlapsen politiikasta: Laki ei koske pariskuntia joissa molemmilla on
maisterin tutkinto. Muistaakseni tällaista samantyylistä toimintaa
harrastettiin mm. saksanmaalla vuosina 1935 - 1944? Silloin sitä taidettiin
kutsua hienosti eugeniikaksi.
Päivä 55: Chengdu - Jianchuan - Chengdu
Oli jälleen "luokkaretken" vuoro ja kohteena oli museorypäs
Jianchuanissa. Erityisesti mieleen jäi mahtipontisesti nimetty cultural
relic hall of the united chinese in war of resistance against japanese aggression.
Niitä miestappiolukuja ihmetellessä tuli mieleen, olisikohan jonkun
kannattanut kerrata vähän Sun Tzun sodankäynnin taito - opusta?
Päivä 56: Chengdu
Tänään opeteltiin laskemaan abacuksella eli tuttavallisemmin
kiinalaisella helmitaululla. Yleensähän nämä väittävät
keksineensä kaiken pyörästä tulentekoon ja amerikan
löytämiseen, mutta laskeminen abacuksella oli niin hankalaa, että
tämän todellakin täytyy olla paikallinen keksintö.
Päivä 57: Chengdu
Paikalliset ihmiset kuvailevat melko vilpittömän tuntuisesti kiinaa
demokraattiseksi valtioksi ja itseään "vapaiksi". Tänään
sen sitten oivalsin: Goebbelsin vanha toteamus pätee yhä: Jos
kerrot tarpeeksi ison valheen ja toistat sitä, ihmiset lopulta uskovat
sen totuutena. Tai sitten kiinalaiset ymmärtävät sanan vapaus
vain hiukan eri tavalla.
Päivä 58: Chengdu
Tänään käytiin läpi ainakin itselle suht`yhdentekevää
paikallista vaatetushistoriaa. Powerpoint sulkeisissa rättien kuvat
vaihtuivat tiuhaan ja lopussa joku paikallinen "supermalli" kävi
vielä pyörähtelemässä luentosalin edessä.
Jep jep. Veri vetäisi jo pikkuhiljaa takaisin tienpäälle...
Päivä 59: Chengdu
Olin illalla kahden vaiheilla lähteäkö kaupunkiin, mutta
onneksi päätin lähteä: Itävaltalainen punkbändi
Sonic Bastards heitti melko energisen keikan Little Barissa. Siitäpä
se ilta jatkuikin mukavasti aamuun asti. Baarithan täällä
pysyy auki niin kauan kuin asiakkaita riittää.
Päivä 60: Chengdu
Päätin tehdä tänään jotain muutakin kuin vain
kuljailla kotosalla, joten suunnistin aikani kuluksi Tazishanin pagodalle,
jota olen aina bussilla ohi ajaessa ihastellut. Mukava paikka, mutta kaikki
esittelytekstit olivat ainostaan kiinaksi. Ympäröivä puisto
tosin oli jälleen kerran positiivinen yllätys.