Päivä 1: Oulu - Helsinki - Kööpenhamina - Shanghai
Lento Oulusta lähti ja saapui
ajallaan, mutta siitä eteenpäin oltiinkin enemmän tai vähemmän aikataulusta
myöhässä. Kööpenhaminassa tulikin sitten koneenvaihtoa odotellessa vetäistyä
henkilökohtaisen juopotteluhistoriani kallein tuoppi: 6,7 euroa! Lentokoneessa oli onneksi reilusti
tyhjää, joten yöksi sai itsensä oikaistua vaaka-asentoon.
Päivä 2: Shanghai
Perillä Shanghaissa hurautin lentokentältä keskustaan Maglevilla,
maailman nopeimmalla luotijunalla. Nopeusmittari näytti parhaimmillaan 430 km/h, mutta mieleen nousi pieni
epäilys, jotta olikohan tuo ns. propagandaministeriön kalibroima? Säätila oli huomattavasti
kylmempi, kuin viime viikolla havainnoimani +9 astetta, nyt liikuttiin jo lähellä nollaa. Hostelli
löytyi onneksi helposti ja kun olin lisännyt vähän vaatetta, suunnistin kaupungille hetkeksi
pyörimään. Viimeöinen nukkumattomuuus painoi kuitenkin luissa, joten palasin hostellille
toipumaan jo seitsemän pintaan.
Päivä 3: Shanghai
Päivän tehtävälistalla oli ainoastaan junalipun hankkiminen
Hangzhouhun. Kirjoitutin respan tytöllä lapun, missä luki määränpää ja
lähtöpäivä kiinaksi ja marssin sen kanssa läheiseen lipputoimistoon ja viisi minuuttia
myöhemmin lipun kanssa ulos. Kuka se vielä väittää ettei kiinassa voi matkustaa, ellei puhu
kieltä? Koko loppupäivä kuluikin sitten kaupungilla pyörien, käväisin mm. Xiangyangin
torilla. Vaikka kiinan hallitus näennäisesti taistelee piratismia vastaan, niin eipä noillakaan
markkinoilla juuri muuta ollut myynnissä, kuin piraatituotteita. Hello sir! Cheap Rolex? DVD`s? -huudot kaikuivat
korvissa vielä myöhään iltaan.
Päivä 4: Shanghai
Koska tässä ollaan opiskelemassa kokonaisvaltaisesti Kiinaa ja kaikkea
siihen kuuluvaa, niin päätin hiukan sivistää itseäni ja suunnistin Shanghai museoon. Vaikka
ennen ajanlaskun alkua valmistettujen ruokakippojen osalta tuli lievä yliannostus, niin museo oli mukava muistutus
siitä, että täällä on ollut jo todellista kulttuuria, kun suomessa on vielä asuttu
maakuopassa ja syöty raakoja nauriita...
Päivä 5: Shanghai - Hangzhou
Eilen piti sitten käydä tutustumassa paikalliseen yöelämään
kolmen samassa hostellissa asuvan britin kanssa. Myöhäisestä
heräämisestä huolimatta selvisin kuitenkin asemalle puoli
kahdeksi. Paikallinen junaan nousemistyyli oli sitä vanhaa tuttua eli kauheaa vääntämistä, kun
kaikki yrittivät päästä
kyytiin yhtäaikaa. Perillä Hangzhoussa oli jo pimeää
ja kun eilinenkin vielä vähän hikoilututti, rajoitin illan
aktiviteetit ruokailemiseen.
Päivä 6: Hangzhou
Aamulla kävin virkeänä tutustumaan Hangzhoun antimiin. Pyörin
ensin hetken keskustassa etsimässä valuutanvaihto pistettä,
ennenkuin suuntasin paikan ykkösnähtävyydelle: West Lake
nimiselle järvelle. Tämä paikka on yksi suosituimpia kiinalaisten
matkakohteita ja mikäpä siinä, mukavia puutarhojen reunustamia
kävelyreittejä risteilee ympäri järven ja siellä
täällä muutamat temppelit tarjoavat lisää ihmeteltävää.
22 miljoonan paikallisen väittävät täällä
vierailevan vuosittain...
Päivä 7: Hangzhou
Eilen tuli tallusteltua sen verran, että sain kehitettyä rakon
varpaaseen. Joten päätin tänään vuokrata fillarin
ja tutustua kaupunkiin pyörän selästä. Päivä
kului leppoisasti, kunnes hiukan ennen vuokra-ajan loppumista huomasin olevani
eksyksissä. Puolen tunnin ympyränajamisen jälkeen löysin
kuitenkin itseni kartalta ja sain pyörän palautettua ilman myöhästymismaksua.
Päivä 8: Hangzhou - Xiamen
Olin ostanut lipun ns. hard sleeper - luokkaan joka oli tuttu jo neljän
vuoden takaa, mutta tuntui aivan kuin peti olisi mystisesti kaventunut viime kerrasta
(vai olisiko mahdollisesti mies leventynyt?) Ohjelmassa ei loikoilun ja satunnaisten maisemien
ihmettelyn lisäksi muuta tänä päivänä ollutkaan.
Päivä 9: Xiamen
Ainoa ikävä puoli tuossa junamatkustamisessa on se aamuseitsemästä iltakymmeneen
(täysillä) soitettava kiinanpoppi. Ja tottakai se kaiutinkin sattui juuri
oman petin kohdalle... Perillä Xiamenissa sai nyrkit valkoisena puristaa
kauhukahvaa, kun taksikuski painoi 90km/h keskustassa ja käytti surutta
oikealle kääntyvien kaistaa suoraan ajamiseen. Illalla ruokapaikkaa etsiessä
vaikutti, niin kuin joka paikassa tarjoiltaisiin vain mereneläviä
ja muita nilviäisiä, eikä moisia uskaltanut lähteä
tilaamaan ilman englanninkielistä ruokalistaa, joten päädyin pitkästä aikaa McDonaldsiin.
Päivä 10: Xiamen
Eilen kun pohdiskelin jatkoreittiä tästä eteenpäin totesin, että täältä on pitkä matka joka paikkaan.
Päädyin lopulta ostamaan bussilipun Guiliniin joka sekin vie vaatimattomat 24 tuntia. Iltapäivän vierailukohteena
oli yli tuhat vuotta vanha Nanputuon buddhalainen temppeli. Paikka oli varsin miellyttävä, mutta siedettävämmäksi
tilanteen olisi tehnyt, jos paikalla olisi ollut tuhat kiinalaista vähemmän. Illalla paransimme maailmaa muiden hostellivieraiden
kanssa parin huurteisen äärellä ja opin taas paljon uutta kiinasta maassa pitempään oleskelleilta.
Päivä 11: Xiamen
En itseasiassa majaile Xiamenissa, vaan sen edustalla sijaitsevassa Gulang Yu nimisessä saaressa. Koska kaupunki
tuli eilen aika perusteellisesti nähtyä, päätin tänään keskittyä tämän paikan antimiin. Rauhallinen kävely saaren ympäri
vei kolmisen tuntia ja loppuillan vietin valmistautuen huomiseen helvetilliseen matkustuspäivään.
Päivä 12: Xiamen
Vääntäydyin aamulla bussiasemalle ennen kahdeksaa ja kun
lähtöaika koitti mitään ei tuntunut tapahtuvan. Kävin
kyselemässä virkailijalta, missä mennään ja tämä
kertoo, että bussin lähtöä on lykätty kahteentoista.
No, ei muuta kuin rinkka säilytykseen ja kaupungille harhailemaan.
Palasin asemalle ennen puolta päivää ja hiukan ennen bussin
lähtöä sama heppu tulee kertomaan, että koko vuoro on
peruttu, eikä seuraavaa lähde ennen keskiviikkoa. Jotta se siitä
Guilinista sitten...
Päivä 13: Xiamen - Guangzhou
Laadin eilen illalla uudet matkasuunnitelmat ja kipaisin ostamassa junalipun Guangzhouhun.
Vaihtoehdot olivat melko vähissä koska Chengduun pitäisi
ehtiä viikonlopuksi, joten äimistellään sitten loppuviikko
Guangzhoussa. Juna oli tällä kertaa astetta hienompi ja vaikka
luokkana oli hard sleeper, oli petien ympärille yritetty kyhätä
jotain hytin tapaista. Ja poppi soi!
Päivä 14: Guangzhou
Katselin aamulla aikatauluja Guangzhoun ja Chengduun välille. Junamatka
näytti kestävän 40 tuntia ja lippukin olisi ollut yli 50
euroa. Kävin kysäisemässä parista lentoyhtiöstä
lippujen hintoja ja toisesta matkaan tarttui piletti sopuisaan 71 euron
hintaan. Eikä kestä kuin rapiat pari tuntia. Nyt kun matkajärjestelyt
olivat hallussa, keskityin turistina oloon ja kävin tarkastamassa keisari
Wen:in hautakammion joka löydettiin keskeltä kaupunkia vuonna
-83. Hieno paikka. Iltapäivällä jatkoin hävytöntä
flirttailuani buddhismin kanssa ja vierailin Guangxiaon temppelissä.
Päivä 15: Guangzhou
Eilen tuli taas kumottua muutama olunen muiden hostellin asukkien kanssa
ja päivä lähti käyntiin hieman verkkaisesti. Pyörin
ympäri keskustaa ja piipahdin myös lintuinfluenssan syntypaikassa,
Qingpingin torilla. Eipä näkynyt enää kanoja myynnissä.
Kilpikonnia sitävastoin oli runsaasti kaupan, mutta jäi epäselväksi
olivatko ne tarkoitettu lemmikeiksi vai soppalautaselle? Pääsin
myös maistamaan kauan kaivattua käärmettä: Sitkeää
oli ja täynnä tympeitä "pikkuruotoja", mutta tulipahan
testattua.
Päivä 16: Guangzhou
Siirsin aamulla kamani toiseen hostelliin, jonka vierestä lentokenttäbussi
lähtee. Dormissa ei ollut tilaa, mutta yhden hengen huone oli kohtuuhintainen.
Otin päivän teemaksi vallankumouksen ja tein ensimmäisen
pysähdyksen vallankumousmuseossa. Seinät pullistelivat sankarivainajien
kuvia ja iskulauseet paloivat verkkokalvoilleni: Alas imperialistit! Eläköön
luokkasota ja Mao Zedong! Kuolema despooteille! Nyt olen kuin uusi
mies... Aatteen palo silmissäni kiiltäen jatkoin matkaa vallankumouksen
marttyyrien muistopuutarhaan. Voi sitä mahtipontisuuden määrää.
Päivä 17: Guangzhou - Chengdu
Repäisin itseni ylös epäinhimilliseen puoli kuuden aikaan
ja suuntasin lentokentälle. Perillä Chengdussa oli koulun edustaja
vastassa ja sain oikein (kiinalais)limusiinitason kyydin kampusalueelle.
Oli jalopuuta ja nahkaa sekä tottakai tummennetut lasit. Illalla
hieroimme tuttavuutta muiden suomalaisten kanssa muutaman olusen äärellä.
Päivä 18: Chengdu
Koulu oli järjestänyt kuljetuksen Chengdun keskustaan ja takaisin,
joten lähes koko päivä kului tallustellessa ympäri kaupunkia.
Illalla nautittiin koulun tarjoama tervetuliais-illallinen ja siinä ei ruokalajien määrässä
pihistelty. Aina kun vaikutti, että tämä oli sitten tässä,
tarjoilija kantoi uutta annosta pöytään. Huomenna alkaakin
sitten Kiinan kulttuurin ja talouden opiskelu. Jännittää,
sanoi mummo kun kahvimerkkiä vaihtoi...
Päivä 19: Chengdu
Aamu alkoi virallisella tervetuliaistilaisuudella, missä koulun johto
ja suomen edustajat pönöttivät rivissä pitkän pöydän
ääressä kuin paraskin politbyroo. Yhteistyötä vannottiin
yli puolue- ja maarajojen ja tunnelma oli hurmoksellinen. Päivä
jatkui yleisluontoisella maan esittelyluennolla ja Taiwan sivutettiin tietenkin
tyyliin: Tässä on Kiinan suurin saari.
Päivä 20: Chengdu
Ensimmäisellä kiinantunnilla jaettiin oppikirjaksi aivan täydellisen
hyödytön englantia kiinalaisille-opus mistä puuttuivat lausumisohjeet.
Opettele siinä sitten kieltä? Kun luki niitä kirjassa olevia
englannin lausumisohjeita kiinalaisille, ei ole mikään ihme, ettei
näiden paikallisten "chinglish" molotuksesta ota välillä
pirukaan selvää. Kävimme illalla syömässä
paikallisessa ravintolassa viiden hengen porukalla. Joka äijälle
mahat täyteen + 2-3 pulloa olutta => lasku yht. 7 euroa! Ei täällä
ainakaan syömällä pääse köyhtymään.
Päivä 21: Chengdu
Päivän luennolla käsiteltiin Kiinan talouden kehitystä
ja yllätyksekseni valtava harppaus sekä kulttuuri vallankumous
myönnettiin avoimesti suuriksi virheiksi. Tosin valtavan harppauksen
eräs epäonnistumisen syy oli se, ettei kansa ymmärtänyt
seurata riittävän tarkasti suuren johtajan visiota ja ohjeita.
Törmäsin myös Internetissä ensi kertaa valtion palomuuriin,
kun yritin päästä geocitiesin sivuille. Kokeilin lisäksi
"aivan akateemisessa tutkimusmielessä" vierailla parilla
aikuisviihde sivustolla, mutta ei toivoakaan niille pääsemisestä.
Päivä 22: Chengdu
Puolihauskasti nimetty Mao Gang jatkoi luentosarjaansa eilisestä aiheesta,
mutta tänään anti keskittyi enemmän vapaamuotoiseen
keskusteluun. Professori kyseli niin paljon, että välillä
sai miettiä kuka täällä opettaa ja ketä? Kävin
iltapäivällä etsimässä keskustasta kirjakauppaa,
josta olisi löytynyt englanninkielinen kiinanoppikirja. No eipä
löytynyt. Illalla pelattiin tiukka Kiina-Saksa korismatsi, jossa teletappi
kokoiset paikalliset veivät saksalaisia hongankolistajia kuin pässiä
narussa. Ei se pituus, vaan se tekniikka.
Päivä 23: Chengdu
Tänään löytyi sitten se kirjakauppakin. Taisi olla suurin
alan putiikki, missä olen vieraillut: Neljä järjettömän
isoa kerrosta aivan täyteen ahdettuna kirjahylllyjä. Ostin samantien
kaksi oppikirjaa, joten eiköhän tämä kielikin ole ihan
kohta hallussa? Illalla kävimme tutustumassa koko joukolla Chengdun
yöelämään, mutta paikallinen diskohelvetti ei ollut
aivan meikäläisen makuun ja olin takaisin majapaikassa jo ennen
kahta.
Päivä 24: Chengdu
Koulu oli taas järjestänyt puolenpäivän aikaan kuljetuksen
keskustaan, joten sehän oli lähdettävä kyytiin. Söin
lounaan ja pyörin aikani rautatieaseman ympäristössä
etsien paikallista kirpputoria, ennenkuin hyppäsin paikallisbussiin
ja palasin kämpille. Tämä yliopisto sijaitsee n. 15 kilometrin päässä
ydinkeskustasta, joten noilla hitailla paikallisbusseilla matka kestää
40-50 minuuttia suuntaansa. Mutta eipä tuo maksakaan kuin 10 senttiä.
Päivä 25: Chengdu
Lieneekö jostain kertynyt univelkaa, kun nukuin tänään yhteensä
14 tuntia. Päivä oli leppoisaa chillailua, mutta illalla
otimme suunnaksi paikallisen irkkubaarin missä katsoimme videotykiltä
Suomi - Ruotsi jääkiekkopelin. Turpaanhan siinä tuli, mutta
näkipähän ainakin yhden matsin näistä olympiakisoista.




























